Ulkoilumahdollisuudet
Kelloselän alue tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen. Alueella voi liikkua niin kävellen, meloen kuin pyöräillenkin sekä talvisin suksilla tai moottorikelkalla. Uimaan voi kesäisin pulahtaa vaikkapa kunnostetulla Aatsingin uimarannalla.
Melonta- ja pyöräilyreiteillä ei ole tällä hetkellä opasteita tai ylläpitoa ja liikkumine on omalla vastuulla. Omatoiminen kulkija selviää toki jo nyt alla olevien ohjeiden ja karttojen avulla.
Aapa-Tuohilampi lintutorneineen, Petservaaran näkötorni sekä Pahaojankuru ja Aatsinginhauta UKK-reitin varrella ovat myös tutustumisen arvoisia kohteita.
Uimarannat
- Aatsingin uimaranta on kunnostettu v. 2024. Uimarannalla on laituri, grillikota ja kompostikäymälä.
- Osoite: Aatsingintie 53, Aatsinki
- Lakijärvi eli Moberginlampi (Muuperinlampi) Vaadinselässä
- Kelloselän uimaranta, Aatsinkijoki. Uimarannalla ei ole parkkipaikkaa eikä se ole ollut aktiivisessa käytössä.
Hiihtoladut
Hiihtolatuja Kelloselässä, Vaadinselässä ja Hanhikankaalla ylläpidetään talkoovoimin.
Kelkkareitit
Kelkkareiteistä löytyy tietoa esimerkiksi


Melontareitit
Aatsinginjoen melontareitistä löytyy kattava kuvaus Itälapin retkeilysivustolta. .
Aatsinginjoen yläosa Koutalampi – Mustajärvi – melontareitti
8,5 km
Melontareitti alkaa Aatsinginhaudasta Koutalammin sillalta. Reitti kulkee noin kaksi kilometriä kansallispuistossa Ylimmäisen Sotkajärven pohjoisosan tasalle, josta Taukomajärven kautta Isolle Sotkajärvelle. (Koutalampi-Iso Sotkajärvi n. 2,8 km). Joki on kirkasvetinen, runsaasti mutkitteleva ja leppoisasti virtaava. Melontareitille pääsee tai voi poistua myös Ison Sotkajärven mökkitiereittiä.
Aatsinginjärvet
Aatsinginjärven muodostavat virtaussuunnassa ylhäältä alaspäin seuraavat järvet: Yläjärvi, Kotajärvi, Mustajärvi, Kotijärvi ja Alajärvi. Uimaranta laitureineen on uusittu ja rakennettu venevalkama pienveneille. Järvialueen kalastoa hoidetaan ja salmialueiden vesikasvustoa niitetään vesiliikenteen sujuvoittamiseksi. Uimarannan yhteydessä on grillikota, puuliiteri, vessa sekä uimakopit. Kyläyhdistys huolehtii alueen kunnosta ja puuhuollosta.
Alajärvi – Kelloselän uimaranta - melontareitti 13,5 km
Alajärvestä lähtevä Aatsinginjoki on leveämpi kuin järville laskeva jokiosuus, mutta edelleen leppoisan rauhallisesti virtaava. Jokiluusuan länsirantaan rajoittuu Rämiäjängän luonnonsuojelualue, joka jatkuu reilun kahden kilometrin (2,2 km) verran jokireitin vartta. Kelloselän uimarannalla on rantautumis- ja veneiden laskupaikka.

Pyöräilyreitit
Pyöräilyreitit soveltuvat parhaiten maastopyöräilijöille ja ovat osin varsin vaativia. Reiteillä ei ole opasteita ja liikkuminen on omalla vastuulla.
Koutalammin reitti ja Petservaara
A. Ympyräreitti 15 km: Mustajärvi-Koutalampi-Mustajärvi
B. Edestakainen 16 km: Koutalampi-Petservaara-Koutalampi
C. Edestakainen 17 km: Mustajärvi-Petservaara-Mustajärvi
D. Ympyräreitti 18 km: Mustajärvi-Hanhikangas-Kelloselkä-Mustajärvi
E. Ympyräreitti 25 km: Mustajärvi-Kirakoiva-Pekelojanselkä-Kolvivaara-Mäntyvaara-Aatsinki-Mustajärvi




Aapa-Tuohilampi
Aapa-Tuohilampi on matala pienehkö järvi, jota kiertää paikoin leveä rantaluhta. Paikalla on lintutorni, josta avautuu maisema myös Venäjän puoleisille vanhoille Sallatuntureille. Alueella pesivät mm. metsähanhi, joutsen, jouhisorsa, lapasorsa, pilkkasiipi, uivelo, kurki ja vesipääsky. Muuttoaikoina lammelle kerääntyy hyvin vesilintuja. Paikan huippuhavaintoja ovat härkälintu, mustakurkku-uikku ja lapinuunilintu. Toukokuun alussa lintutorniin kerääntyy lintuharrastajia keräämään mahdollisimman monta lintulajia Tornien taisto -kisassa. Seuraavan kerran torneissa kisataan 9.5.2026.

Ajo-ohje
Sallasta Savukosken suuntaan noin 20 km, käännytään vasemmalle (Savukoski). Ajetaan 3,3 km , käännytään vasemmalle (Tuohiselkä) soratielle. Ajetaan 1,7 km, käännytään vasemmalle Y-risteyksestä. Ajetaan 700 m. Käännytään oikealle (Uuttulehto). Ajetaan 1,5km, käännytään vasemmalle ennen pientä siltaa. Jatketaan 400m. Mutkassa on levennys, johon voi pysäköidä. Kreppipaperilla merkitty polku vie lintutornille, matkaa on noin.200 m. HUOM! Uuttulehdon metsäautotie voi olla suljettu kelirikkoaikana viimeisen 400 m matkalta.

Petservaara
Aatsingin kylän eteläpuolella kohoaa Petservaara noin 450 metrin korkeuteen. Vaaran laella on näköalatorni ja laavu.
Talvella Petservaaraan pääsee moottorikelkkareittiä pitkin. Kesällä auton voi jättää metsäautotien varteen ja kävellä vaaran laelle. Varsinaista merkittyä reittiä vaaralle ei ole. Petservaaran huipulta aukeaa upeat maisemat Aatsinginhautaan ja Vanhan Sallan tuntureille Venäjän puolelle.

Pahanojankuru ja Aatsinginhauta
Aatsinginhauta on 20 km pitkä maanjäristyksen aikanaan luoma ruhjelaakso, jota jääkaudet ja eroosio ovat vuosituhansien aikana muokanneet. Aatsinginhaudan eteläpäässä sijaitsee rehevä Pahaojankuru, jonka pohjalla solisee puhdasvetinen puro. Pahaojankuru on aivan UKK-reitin varrella ja alas kuruun vievät hyväkuntoiset portaat, joten paikalle on helppo päästä.
Aatsinginhauta kuuluu Sallan kansallispuiston alueeseen.
Aatsinginhauta on UKK-reitin varrella. Matka Aatsinginhaudan laavulta Hanhikankaalle on noin 17 km.