"Matin Hannu" muuttaa Kellokumpuun
Melko pian kantatilan jakamisen jälkeen Matin ja Kaisan toiseksi nuorin poika Hannu Aatsinki (1742–1822) eli "Matin Hannu" (Mááte Hánnu) suunnitteli muuttoa Aatsingista ja uuden asuinpaikan katsomista itselleen ja perheelleen sukunsa perintömailta. Hannu oli avioitunut Marget Sihverintytär Halosen kanssa vuonna 1770 ja perustanut perheen hänen kanssaan.
Hannu oli jo viimeistään kesällä 1771 katsonut sopivan asuinpaikan Aatsinkijoen varrelta, sillä hän anoi seuraavan vuoden 1772 maaliskuussa Kuolajärven käräjillä oikeutta perustaa kruununtila sekä raivata peltoa katsomalleen paikalle. Hannun oikeudelle ilmoittama paikka oli nimeltään "Kelloniemi". Oikeus määräsi lautamiesten Pekka Salmijärven ja Hannu Onkamo-Lämsän suorittamaan tarkastuksen Hannun suunnittelemalla paikalla ja että tarkastuksesta oli esitettävä oikeudessa syyni- eli katselmuskirja. Tämä paikka nykyisen Aution eli Lehtoniemen kohdalla tunnettiin myöhemmin Kellokummun nimellä.
Hannun muutto Kellokumpuun tapahtui vaiheittain ja pitkän ajan kuluessa. Milloin muutto alkoi, ei ole tarkalleen tiedossa. Kemijärven rippikirjajaksossa 1772–1777 Hannun suku- tai kutsumanimenä mainitaan kyllä jo nimi "Kello", mutta sekään ei tarkenna muuttoaikaa. Samoihin aikoihin perhettä kohtasi menetys, kun Hannun puoliso Marget menehtyi lapsivuoteelle kesäkuussa 1775. Menetys osui keskelle uuden kodin perustamista. Liitosta jäi Hannulle tytär Briita.
Huhtikuussa 1776 Hannu meni toiseen avioon Kursusta kotoisin olleen Maria Erkintytär Halosen (1758–1837) kanssa. Avioitumisen jälkeen myös muutto Kellokumpuun sai uutta pontta. Suunniteltu lautamiesten tekemä tarkastus Kellokummussa oli kaiketi suoritettu ja veljekset Hannu ja Olli Aatsinki saattoivat anoa Aatsingin perintötilan jakamista Kuolajärven käräjillä maaliskuussa 1778. Tuolloin oikeuden pöytäkirjaan kirjoitettiin:
"Saatuaan puheenvuoron kertoivat talonpojat ja veljekset Hannu ja Olli Matinpoika Aatsinki (Asingi) aikovansa erota yhteisestä taloudesta ja näin ollen jakaa keskenään heidän pitkään yhteisesti asuttamansa Aatsingin tilan. Tästä syystä he pyysivät oikeudelta lupaa suorittaa jako ja määrätä luotetut miehet jakamaan tilan omaisuus sekä samalla osoittamaan uuden asumapaikan. Uuden asuinpaikan osalta ehdotettiin Hannu Matinpojalle paikka Kellokumbu -nimiseltä ulkopalstalta. Ja koska suoritetun tutkimuksen perusteella on osoitettu, että Aatsingin tilan alueella on riittävästi pelto- ja niittymaita, niin että se ilman pelkoa autioitumisesta kestää pyydetyn jakamisen, katsoo käräjäoikeus hyväksi antaa siihen suostumuksensa."
Kihlakunnanoikeuden määräämä jakotoimitus pantiin toimeen Aatsingissa ja Kellokummussa heinäkuussa 1779. Toimituksessa Aatsingin vanha talonpaikka jäi rakennuksineen Ollille, samoin viljeltäväksi tilan entiset pellot, kaikkiaan 3 ½ tynnyrinalaa viljelymaata. Hannu oli puolestaan siirtynyt jo aikaisemmin Kellokumpuun, missä hän oli raivannut asuinpaikkaa sekä rakentanut asuinpirtin ja ulkorakennuksia. Kantatilan vanhoista rakennuksista Hannu peri ainoastaan yhden karjasuojan sekä ladon, mitkä uitettiin hirsinä Aatsinkijokea pitkin Kellokumpuun. Muut rakennukset rakennettiin uusina paikan päällä.
Tehty sopimus edellytti lisäksi, että veli Olli auttaisi Hannua uudistilan rakennusten rakentamisessa sekä peltojen raivauksessa. Oikeuden mukaan Kellokummun mailla oli mahdollisuuksia raivata peltoa arviolta noin kolmen tynnyrinalan kylvöalalle, eli uudistilan viljelysmaata olisi saatavissa ajan myötä saman verran kuin viljelymaita oli kantatilalla. Tilan niityt jaettiin sen sijaan kahteen osaan, rajana jokivarren Pukokoski ja Isoniemi.
Suoritettu jakotoimitus vahvistettiin lopullisesti vuonna 1780, jolloin Kellokummun tila merkittiin omaksi kruununtilaksi maakirjoihin. Mutta milloin "Matin Hannun" eli Hannu Matinpojan voidaan katsoa asettuneen Kellokumpuun vakituiseksi asukkaaksi?
Eräs vuosiluku Hannun perheen asuinpaikasta vastaa siihen parhaiten. Kellokummun asuinpaikalla oli vielä ennen talvisotaa ikivanha kenoon painunut aitta, jonka oven yläpuoliseen seinähirteen oli veistetty vuosiluku 1777. Vuosiluku viittaa aikaan, jolloin rakennustyöt uudella asuinpaikalla Kellokummussa olivat olleet parhaimmillaan käynnissä. Viimeistään tuolloin Hannun voisi katsoa asettuneen asumaan Kellokumpuun pysyvästi. Tämän Hannun asuinpaikan jälkipolvi tuntisi myöhemmin nimellä "Vanhapaikka" tai "Autio".
